Ajattelin näin alkuun myös kertoa itsestäni, jos tätä sattuisi joku nyt lukemaan. Olen huono kertomaan itsestäni niin kuin haluaisin itsestäni kertoa, mutta yritän ainakin vähän valottaa tyttöä tämän tekstin takaa.
Olen sofi, 18-vuotta helsingistä. En ole viiteen vuoteen kuulunut mihinkään. 13-vuotiaana kuuluin kauniisiin ja suosittuihin, koska olin vielä silloin laiha. ja kaunis. Sen jälkeen paino lähti nousemaan, kun masennuslääkitys aloitettiin. Pituutta löytyy 160 cm, paino oli parhaimmillaan 43 kg, painoindeksi 16,8. Siitä se sitten nousi pahimmillaan kymmenen kiloa ja nyt olen päässyt 51,3:een (aamupaino tänään). Päätin alkaa pitämään blogia, koska turhauttaa vain pyöritellä näitä ajatuksia yksin, ja kun toivon että edes joku lukisi, niin ehkä se voisi jopa helpottaa.
Poikaystäväni on aivan ihana, mutta hän ei tiedä laihdutuksestani. Hänen seurassaan mussutan hieman jotain salaattia näön vuoksi, tai sitten olen syönyt/ei ole nälkä. Tämmöinen salailu ahdistaa, mutta tiedän, että hän huolestuisi turhaan.
Suhteeni äitiini on hyvin hankala, hän on huolissaan voinnistani, mutta sen lähestymistavat on ahdistavia, tulee sellainen olo kuin se syyttäisi mua, olisi pettynyt, häpeäisi minua.
tänään nieltyä:
- mielialalääkkeet
- 0,5 l vettä
- 2 kalaöljykapselia (? kcal) (jos jollain on edes aavistus, kertokaa kiltit)
- multivitamiiniporetablettihässäkkä (? kcal)
- 2 dl kahvia maidolla (~10 kcal)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti