Tiistai.

Lisäilin juttuja kun en halunnut tehdä tuplapostausta.

Ihana herätys taas.. äiti kävi ulvomassa kuinka pitää labraan mennä että saisin edes jotain aikaiseksi, sekä sätti siitä, etten ole tehnyt mitään saadakseni sairaslomatodistusta. Terapeuttikin pitäisi löytää, etkö sä ole oikeasti laittanut tikkua ristiin tän suhteen? Tää on tärkeää, sulla on ollut nää yhteystiedot jo kuukauden, voisit heti soittaa niille. Kiinnostaako tää edes sua ollenkaan?

Vahingossa kuultu äidin&pikkusiskon keskustelu:

P: en mä jaksa soittaa pianoa enempää, oon soittanut jo tunnin!

Ä: Nyt kyllä soitat, eilen jäi soittamatta.

P: En mä jaksa!

Ä: Just tota mä en jaksa, tommosta laiskuutta!

P: No mut sofikin vaan..

Ä: No mutta sä et onneksi ole niinkuin sofia! ..eikä susta toivottavasti tulekaan samanlaista..

Tulipa hyvä olo, tätä just kaipasinkin. Kiitos äiti <3

Labran jälkeen vietin aikaa itiksessä rahan polttaessa taskuuni reiän, ja oli pakko päästää sisäinen peto (shoppailuhirmu) valloilleen, jonka tuloksena mulla on nyt paljon uusia alusvaatteita.

Mun ikuinen ongelma vartaloni suhteen on rinnat. Ex-poikaystäväni istutti 2 vuoden aikana päähäni ajatuksen, etteivät ne ole sopivat, ne ovat liian pienet. Minkä minä sille mahdan, että olen pienikokoinen, enkä halua kasata kehooni ylimääräistä rasvaa? Nyt on sitten elämä helpottunut, kun olen löytänyt geeli- ja öljytäyterintsikoita, jotka tuo nämä pikkuiset esille vähän paremmin.Vaikka ei ne edes pienet ole, ei enää. Mutta mun silmissä ne on varmaan aina pienet, kun siitä on kerran huomauteltu lähes päivittäin.

Tuntuu jotenkin laimealta tää elämä. Ystävärintamalla aika hiljaista. Tai no, onhan mulla Ärrä ja Miia, ja Rölli. Siinä ne. Loput kaikki on vaan sellasia tuttuja, joiden kanssa ei käydä edes kahvilla, moikataan vaan kun nähdään. Kaikki jotenkin jänyt johonkin nyt kun oon lojunut vaan kotona.. vaikeeta olla yksin näin sosiaalisena :s Kävin kännykästä puhelinluetteloa läpi.. 14 ihmistä, joihin oon menettänyt yhteyden, mutta haluaisin niitä nähdä.. Ehkä pitäis ottaa itteä niskasta kiinni ja pyytää jotain niistä vaik kahville. tai leffaan. tai johonkin.

Ärrällä on jokin.. ongelma? Se ei ole suudellut mua kunnolla kahteen päivään ja vaikuttaa muutenkin varautuneelta. Tänäänkin se vain käytti mut kahvilla ja toi kotiin. Sain jopa 4 pientä pusua koko 1,5 tunnin reissun aikana.. viikonloppuna kaikki oli vielä hyvin. 

Olenkohan tehnyt jotain?

Onkohan se kuullut, millainen hutsu olin ennen sitä?

Pitääkö se mua enää viehättävänä?

Onko sillä toinen?

Mitä jos se ei enää haluakaan mua?

...

Vai olenko vain vainoharhainen?

..toivottavasti se on vain väsynyt kun on taas rankka työviikko alkanut. Toivottavasti.

Tutkailin äsken vartaloani. Se ei ole enää niin paha kuin ennen, mutta vielä on matkaa täydellisyyteen. Käsivarret, jalat ja vatsa täytyy saada muutettua, sitten näytän hyvältä. Ainiin, ja 10 kg pois, niin sit on perfecto.

Mulla on pakkomielle solisluihin, rakastan niitä. Niistä on ihana ottaa kiinni, silitellä niitä.. ja se, kun joku toinen tekee sen mulle, oon lähes orgasmin partaalla. Nyt teen yhden pelottavan 

asian, ja laitan tänne kuvan omistani.

Tänään nieltyä:

- lääkkeet

- 2 kalaöljykapselia

- 2 l vettä

- vitamiinipore

- cafe mocha (n 180 kcal)

= 180 kcal